Pyhän Olavin kirkko S:t Olofs kyrka |
|
---|---|
Sijainti | Saarentie 2, Ulvila |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Ulvilan seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1495–1510 |
Materiaali | harmaakivi |
Istumapaikkoja | 450 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Ulvilan kirkko (myös Pyhän Olavin kirkko, ruots. Ulvsby S:t Olofs kyrka) on Ulvilassa sijaitseva keskiaikainen kivikirkko, joka on rakennettu 1400–1500-lukujen vaihteessa. Se on yksi Suomen merkittävimmistä ja parhaiten alkuperäisessä asussaan säilyneistä keskiaikaisista harmaakivikirkoista, ja myös ainoa säilynyt merkki Ulvilan keskiaikaisesta kaupungista. Kirkon suojeluspyhimys on Pyhä Olavi.[1]
Ulvilan kirkko sijaitsee Saarenluotoa Kokemäenjoesta erottavan Kirkkojuovan varrella Ulvilan Vanhakylässa parin kilometrin päässä kaupungin keskustaajamasta Friitalasta. Ennen nykyista kivikirkkoa samalla paikalla on sijainnut kaksi tai kolme puukirkkoa. Ulvilan kirkko on historiallisen Satakunnan vanhin keskiaikainen kivikirkko. Sisätilojen holvit pilastereineen muodostavat Suomen keskiaikaisissa kivikirkoissa ainutlaatuisen kokonaisuuden, ja myös ulkoseinien päätykoristelut olivat ensimmäiset Suomessa.[2] Kirkon asehuoneessa on nähtävillä Suomen hienoimpiin kuuluvia 1600-luvun hautapaasia, jotka ovat aikoinaan olleet kirkkoon haudattujen merkkihenkilöiden haudoilla. Kirkon länsipuolella on 1750-luvulla rakennettu kellotapuli. Ulvilan kirkkoa ympäröivä hautausmaa on vihitty käyttöön vuonna 1347.[3] Kirkko on restauroitu vuonna 1930 sekä kunnostettu 1970 ja 2004.[1] Kesäaikana se toimii tiekirkkona.[4]
Kirkon itäpuolitse kulkeva yhdystie 2440 on osa historiallista Pohjanlahden rantatietä,[5] ja keskiaikaisen Ulvilan kaupungin perustamisen myötä kirkosta tuli jo esihistoriallisella ajalla syntyneen Huovintien toinen päätepiste.[6] Museovirasto on luokitellut kirkon ympäristöineen yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[7]
<ref>
-elementti; viitettä hiekkanen 2014
ei löytynyt