Act of Union eli unionilaki oli vuonna 1800 säädetty ja 1. tammikuuta 1801 voimaan astunut laki, jolla Irlanti ja Iso-Britannia yhdistettiin valtiounioniksi. Näin syntyi Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Unionilakeja oli teknisesti kaksi, joista toinen oli Ison-Britannian parlamentin ja toinen Irlannin parlamentin antama. Irlannin parlamentti lakkautti unionin hyväksymisen yhteydessä itsensä.
Unionilain mukaan Irlannin parlamentti lakkautettiin, minkä jälkeen Ison-Britannian parlamentti edusti myös Irlantia. Irlantilaiset saivat oikeuden valita alahuoneeseen 100 edustajaa, ja ylähuoneeseen tuli 32 irlantilaista, joista neljä oli piispoja ja loput tavallisia päärejä.[1]
<ref>
-elementti; viitettä brit
ei löytynyt