Unkarin kieli

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Unkari
Oma nimi	magyar [mɒɟɒr]
Muu nimi	madjaari
Tiedot
Alue	Unkari Itävalta Kroatia Romania Slovenia Serbia Slovakia Ukraina
Virallinen kieli	Unkari Vojvodina  Serbia Euroopan unioni
Puhujia	14,5 miljoonaa
Sija	66.
Kirjaimisto	latinalainen
Kielenhuolto	Magyar Tudományos Akadémia Nyelvtudományi Intézete[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	uralilaiset kielet
Kieliryhmä	suomalais-ugrilaiset kielet ugrilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	hu
ISO 639-2	hun
ISO 639-3	HUN
Ohje
Infobox OK

Unkari on uralilainen kieli, jota puhuvat unkarilaiset. Yhdessä obinugrilaisten mansin ja hantin kanssa se muodostaa kielikuntansa ugrilaisen kieliryhmän.

Unkaria puhuu 14–15 miljoonaa ihmistä. Unkarissa heistä asuu kymmenen miljoonaa ja loput suurimmaksi osaksi ympäröivissä valtioissa: Romaniassa, Slovakiassa, Ukrainassa, Serbiassa, Kroatiassa, Itävallassa ja Sloveniassa. Unkarin kieli on Euroopan suurin indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuulumaton kieli. Vuonna 2000 unkaria puhui Suomessa äidinkielenään 1 089 henkilöä.^[2] Vuoteen 2009 määrä oli noussut ja oli yli 1 500 henkilöä.^[3] Unkarin kieltä ja kirjallisuutta siihen liittyvää kulttuuria tutkii hungarologia.

Unkari on myös suomen kielen etäinen sukulainen, mutta sen konsonantisto on huomattavasti rikkaampi kuin suomen ja muutenkin sanaston tasolla kielet poikkeavat toisistaan voimakkaasti. Yhtäläisyyksiä on lähinnä kieliopin perusrakenteissa, esimerkiksi samantapainen sijamuotojärjestelmä, possessiivisuffiksit ja vokaalisointu. Sanastossa on kuitenkin enemmän sukulaisuutta kuin äkkiseltään näyttäisi, sillä ugrilaisen kantakielen monet sanat ovat unkarissa ja suomessa muuttuneet äänteellisesti niin paljon eri tavoin, ettei maallikko enää pysty tunnistamaan niiden keskinäistä sukulaisuutta. Esimerkiksi suomen ydin ja unkarin velő ovat erilaisuudestaan huolimatta peräisin samasta muinaisesta suomalais-ugrilaisesta sanasta, jonka asuksi on mallinnettu *wideme, mutta eri kielten erilaiset äännekehitykset ovat muuttaneet ne aivan erilaisiksi.

Vaikka unkarin ja suomen kielet ovat vain hyvin kaukaista sukua keskenään, niiden sukulaisuus on johtanut lämpimiin suhteisiin Unkarin ja Suomen kansojen välillä. Tämä johtuu siitä, että uralilaisia kieliä on niin vähän, ne ovat yleensä suomeen ja unkariin verrattuna niin pieniä, ja niistä vain kolme – suomi, unkari ja viro – ovat itsenäisen valtion pääkieliä eli valtiokieliä.

1. ↑ nytud.hu Magyar Tudományos Akadémia Nyelvtudományi Intézete. Viitattu 3.3.2012.
2. ↑ Suomen kielet www.solki.jyu.fi. Viitattu 17.8.2017.
3. ↑ Markus Rapo: Tilastokeskus - 1. Katsaus Suomen väestöön 2009 www.stat.fi. Viitattu 17.8.2017.