Urheiluoikeus

Urheiluoikeus on oikeusalue, jonka piiriin kuuluvat urheilun itsesääntely, urheilua koskeva lainsäädäntö ja urheiluun liittyvät tuomioistuinten ennakkopäätökset. Urheiluoikeuden asema itsenäisenä oikeudenalana on vasta muotoutumassa, mutta sen vakiintuessa siitä tullaan puhumaan myös oikeudenalana. Siihen ei juuri sisälly vakiintuneista oikeudenaloista poikkeavia yleisiä oppeja ja omaa käsitteenmuodostusta, ja sen käsitesisältöä ei ole pystytty riidattomasti määrittelemään. Ruotsalainen Krister Malmsten on määritellyt erikseen urheiluoikeuden ja urheiluun liittyvän oikeuden, joka sisältää urheiluun sovellettavan yleisen lainsäädännön. Kansainvälisessä keskustelussa käytetään usein nimityksiä ”urheilu ja oikeus” sekä ”urheilusidonnainen oikeus”. Suomessa käytetään käsitettä urheiluoikeus lähinnä sen selkeyden vuoksi.[1]

Urheiluoikeutta voidaan pitää myös osana liikuntatieteitä, mutta se ei ole liittynyt niihin kovinkaan kiinteästi. Sen sijaan se on kiinteä osa oikeustiedettä. Urheiluoikeus on kuitenkin paljon myöhäisempi käsite kuin liikuntatieteet. Toisaalta urheiluoikeudella on liittymäkohtia usealle muullekin alalle, esimerkiksi liikuntalääketieteeseen.[2]

  1. Halila 2017 s. 1–3.
  2. Halila 2017 s. 6.

Developed by StudentB