Uskonto Suomessa

Uskonto Suomessa tarkoittaa uskontoja, joita Suomessa asuvat ihmiset harjoittavat.

Suomi on kristitty, luterilainen maa, jossa väestön enemmistö (64 %) kuului vuonna 2023 evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Viime vuosikymmenten suuri muutos on ollut tämän osuuden väheneminen, sillä koko 1900-luvun kirkkoon kuului vielä noin 90 % suomalaisista.^[2] Muita muutoksia on muslimien lukumäärän kasvu, jonka myötä islam on noussut Suomen toiseksi yleisimmäksi uskonnoksi. Muslimeja arvioitiin olevan vuonna 2022 yli 120 000 henkeä eli 2 % väestöstä.^[3] Suurin kristillinen suuntaus luterilaisuuden jälkeen on ortodoksinen usko, jonka harjoittajia on erityisesti Itä-Suomessa. Ortodoksisessa kirkossa oli vuonna 2023 noin 56 000 jäsentä eli noin 1 % väestöstä.^[4]

Perustuslaki antaa Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle erityisaseman, minkä takia usein puhutaan "valtionkirkosta".^[5] Evankelisluterilaiselle kirkolle ja ortodoksiselle kirkolle on omat kirkkolakinsa.^[6] Suomessa on näiden lisäksi pieniä kristillisiä yhdyskuntia ja uskonnollisia liikkeitä, kuten katolinen kirkko sekä buddhalaisia, hindulaisia ja juutalaisia. Uskonnonvapaus on turvattu uskonnonvapauslain (1923) ja perustuslain (2000) nojalla.^[7][8]

1. ↑ Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen iän ja sukupuolen mukaan, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 1.10.2023.
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä väestörakenne ei löytynyt
3. ↑ Konttori 2022, s. 23
4. ↑ Ortodoksisuus Suomessa 2023. Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 28.4.2024.
5. ↑ Suomen perustuslaki (73/1999), 76 § (Arkistoitu – Internet Archive)
6. ↑ Laki ortodoksisesta kirkosta (985/2006) (Arkistoitu – Internet Archive)
7. ↑ Suomen perustuslaki, 11 § (Arkistoitu – Internet Archive)
8. ↑ Uskonnonvapauslaki (453/2003) (Arkistoitu – Internet Archive)