Uusbarokki

Palais Garnier (1861–1874) on uusbarokin (Beaux-Arts) arkkitehtuurin kulmakiviä.
Alferakin palatsi, Taganrog, Venäjä
Christiansborgin linna, Kööpenhamina.
Herrenchiemsee on Baijerin kuningas Ludvig II:n rakentama palatsi, jonka esikuvana oli Versailles’n palatsi Pariisin lähistöllä.
Osmanien sulttaanille kuulunut Dolmabahçen palatsi rakennettiin eurooppalaiseen uusbarokkityyliin.
Alkujaan poikakouluksi rakennettu Helsingin luonnontieteellinen museo on harvinainen esimerkki uusbarokista Suomessa.

Uusbarokki on huonekaluissa, taiteessa, arkkitehtuurissa ja kulttuurissa noin 1870–1900 (erityisesti 1880–1890) esiintynyt kertaustyyleihin kuuluva rakennus- ja sisustustyyli, joka ajallisesti sijoittui uusrenessanssin ja uusrokokoon väliin.

Ranskassa ja myös Yhdysvalloissa tyylistä käytetään nimitystä beaux-arts. Nimityksen taustalla on Pariisin École Nationale Supérieure des Beaux-arts -taidekorkeakoulu, jossa useat 1800-luvun lopun arkkitehdit opiskelivat.[1] Ranskalainen määritelmä sijoittaa beaux-arts -tyylin myöhäiseksi uusklassismin ilmentymäksi.

Uusbarokki sopi näyttävänä tyylisuuntana teattereihin.[2] Helsingissä se on kuitenkin harvinainen tyyli[3].

  1. Curl 1999, s. 64
  2. Piritta Hannula ja Marja Salonen: Kertaustyylit – kaupunkipalatsien ja huviloiden aika Rakennukset kertovat – perustietoa asukkaille. 2007. Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto. Viitattu 1.7.2019.
  3. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Luomus ei löytynyt

Developed by StudentB