Valitsijamies

Osa artikkelisarjaa
Vaalit
Vaalitapa Condorcet D’Hondt Enemmistö Henkilö Hyväksyminen Kierros Lista / Suljettu lista Lohko Painotettu Schulze Siirtoääni Suhteellinen Suorat vaalit / Epäsuorat vaalit Täydennys
Vaalien tyypit Esivaali Moniäänestys Määräaikaiset vaalit Välivaalit Paikallisvaalit Yleiset vaalit Eduskuntavaalit Aluevaalit Kuntavaalit Presidentinvaalit Euroopan parlamentin vaalit
Alatyypit Puolue Äänestys Vaalitapa
Käsitteet Gerrymanderointi Kansalaisaloite Nimetön valitsija Paikkajako Vaalilaki Vaalikilpailu Vaalirauha Vaalisalaisuus Vaalitarkkailu Valitsijamies Vertausluku Tasauspaikka Äänestäjä Äänioikeus
Lisää aiheesta Kansanäänestys Vaalivilppi Vaalirikos Varjovaali
n k m

Valitsijamies on epäsuorassa vaalitavassa henkilö, joka valitaan äänestämään lopullisen vaalin ehdokkaista itselleen mieluisin.

Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalia edeltää valitsijamiesvaalit, joissa valittu Yhdysvaltain valitsijamieskokous suorittaa varsinaisen vaalin. Yhdysvalloissa epäsuora vaalitapa otettiin käyttöön, jotta suuret osavaltiot eivät dominoisi koko vaalia.^[1] Eri osavaltioilla on eri määrä valitsijamiehiä. Joissakin osavaltioissa valitsijamiesten on sitouduttava äänestämään edustamansa puolueen ehdokasta.^[2]

Suomen tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesten äänestyksellä viimeisen kerran presidentinvaalissa 1988. Silloisen hallitusmuodon mukaan presidentinvaalien ensimmäinen kierros käytiin suorana henkilövaalina, ja toinen kierros valitsijamiesten kesken, koska kukaan ei saanut ensimmäisellä kierroksella yli viittäkymmentä prosenttia kansan äänistä.^[3][4]

1. ↑ Ylönen, Seppo: 270 valitsijamiestä tarvitaan valintaan 2.11.2004. Kaleva. Viitattu 14.7.2014.
2. ↑ What is the Electoral College? US electoral College. Viitattu 14.7.2014.
3. ↑ Laki Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24§:n muuttamisesta 1987. Finlex. Viitattu 14.7.2014.
4. ↑ Halonen yhtä suosittu nyt kuin Koivisto vuonna 1988 2005. Turun Sanomat. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 14.7.2014.