| Osa artikkelisarjaa |
| Suomen politiikka |
|---|
 |
Valtakunnanoikeus (ruots. riksrätten) on Suomessa perustuslaissa säädetty erityistuomioistuin.
Valtakunnanoikeus käsittelee syytteen, joka nostetaan virkatoimessa lainvastaisesti menetellyttä valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä tai korkeimpien oikeuksien presidenttiä tai jäsentä vastaan. Syyttäjänä toimii valtakunnansyyttäjä, valtioneuvoston oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.lähde?
Lisäksi valtakunnanoikeus käsittelee tasavallan presidentin rikosoikeudellista vastuuta koskevan syytteen. Valtakunnanoikeuden päätös on lopullinen. Armahdus tuomiosta voidaan myöntää vain oikeuden itsensä esityksestä.lähde?
Eduskunta hyväksyi lain valtakunnanoikeudesta 25. marraskuuta 1922 ja samassa yhteydessä tähän liittyvän lain eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatoimien lainmukaisuutta (ns. ministerivastuulaki).[1] Nykyinen laki valtakunnanoikeudesta on vuodelta 2000.lähde?
Suomen perustuslaki kieltää satunnaiset tuomioistuimet. Valtakunnanoikeus ei kuitenkaan loukkaa tätä kieltoa, sillä se on pysyvä tuomioistuin, jonka tuomarit on nimitetty ennen minkään jutun tuloa käsittelyyn. Valtakunnanoikeutta ei siis perusteta tiettyä juttua varten, se vain kokoontuu käsittelemään sitä. Kynnys valtakunnanoikeuden kutsumiseksi koolle on varsin korkealähde?, ja se onkin joutunut kokoontumaan vain neljästi[2].
- Juho Niukkasen niin sanottu "raaputusjuttu" vuonna 1933[2]
- Salaputkijuttu vuonna 1953[2]
- Kätilöopiston juttu 1961[2]
- Kauko Juhantalon vuoden 1993[2]
Istunnot on pidetty Säätytalossa.lähde?
- ↑ Kullervo Kemppinen: Lakitiedon pikkujättiläinen, s. 23. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12586-5.
- ↑ a b c d e Jukka Lindfors: Valtakunnanoikeuden tuomioita 28.1.2010, päivitetty 22.11.2011. Ylen elävä arkisto. Viitattu 18.9.2010.