Back Vantaa Afrikaans Vantaa AN فانتا (فنلندا) Arabic فانتا (مدينه فى اوسيما) ARZ Vantaa AST Vantaa Azerbaijani Ванта Byelorussian Вантаа BE-X-OLD Вантаа Bulgarian Vantaa Breton

Vantaa

Tämä artikkeli käsittelee Vantaan kaupunkia. Sanan ”Vantaa” muut merkitykset on käsitelty täsmennyssivulla.
Vantaa
Vanda

vaakuna

sijainti

Ylhäältä vasemmalta myötäpäivään: Kielotorni Tikkurilassa, Helsinki-Vantaan lentoasema, peltomaisemaa Sotungissa, viihdekeskus Flamingo ja kauppakeskus Jumbo, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Martinlaakson ostari ja Vaaralan kappeli
Ylhäältä vasemmalta myötäpäivään: Kielotorni Tikkurilassa, Helsinki-Vantaan lentoasema, peltomaisemaa Sotungissa, viihdekeskus Flamingo ja kauppakeskus Jumbo, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Martinlaakson ostari ja Vaaralan kappeli
Sijainti 60°17′40″N, 025°02′25″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 092
Hallinnollinen keskus Malmi (–1945)
Tikkurila (1946–)
Perustettu 1331
– kauppalaksi 1972
– kaupungiksi 1974
Kokonaispinta-ala 240,35 km²
272:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 238,38 km²
– sisävesi 1,97 km²
Väkiluku 251 070
4:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 1 053 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,2 %
– 15–64-v. 67,3 %
– yli 64-v. 15,5 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 70,9 %
– ruotsinkielisiä 2,2 %
– muut 26,9 %
Kunnallisvero 6,40 %
300:nneksi suurin 2024 [5]
Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen[6][7]
Hallituksen puheenjohtaja Mika Kasonen[8]
Vantaan kaupunginvaltuusto 67 paikkaa
– puheenjohtaja Säde Tahvanainen[9]
  2021–2025[10]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • Kesk.
 • KD
 • Liik.
 • RKP
 • Leveli-ryhmä
18
16
11
9
4
2
2
2
2
1
www.vantaa.fi

Vantaa (ruots. Vanda, vuoteen 1972 Helsingin maalaiskunta, ruots. Helsinge) on kaupunki Helsingin metropolialueella, Uudellamaalla. Vantaan kaupungissa asuu noin 251 000 henkilöä. Väkiluvultaan Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki.[2] Rakenteellisesti Vantaa kuuluu Helsingin keskustaajamaan ja Helsingin seudun metropolialueeseen.[11][12]

Vantaa on saanut nimensä muinaisten hämäläisten kaupungin läpi virtaavasta joesta käyttämän nimen mukaan. Vantaan edeltäjän Helsingin pitäjän (ruots. Helsinge) historia ulottuu ainakin 1300-luvulle. Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta vuonna 1865 annetun Suomen ensimmäisen kunnallislain johdosta. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi ja tämä vuonna 1974 nykyiseksi Vantaan kaupungiksi.

Vantaa on maalaiskunnan ajoista lähtien kehittynyt nykyiselleen maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Vantaalle ovat Espoon tapaan ominaisia esikaupunkimaiset lähiöt ja yhden selkeän keskustan puuttuminen. Keski-Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema, Suomen tärkein lentoasema.

Vantaa on pääkaupunkiseutuun kuuluva sisämaan kaupunki, joka sijaitsee kuitenkin lähellä Suomenlahden rannikkoa. Vantaan naapurikuntia ovat etelässä Helsinki, lännessä Espoo, luoteessa Nurmijärvi, pohjoisessa Tuusula ja Kerava sekä idässä Sipoo.

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Johtoryhmä ja sidonnaisuudet (Vantaan kaupungin organisaatio) vantaa.fi. Vantaa. Viitattu 3.8.2023.
  7. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä timonenalkaa ei löytynyt
  8. ↑ Karasti, Karla: Mika Kasonen valittiin Vantaan kaupungin­hallituksen puheen­johtajaksi Helsingin Sanomat. 21.8.2023. Viitattu 10.12.2023.
  9. ↑ Örn, Tiina: Antti Lindtmanin seuraajaksi valittiin viertolalainen Säde Tahvanainen Vantaan Sanomat. 13.11.2023. Viitattu 10.12.2023.
  10. ↑ Kuntavaalit 2021 – Vantaa Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 11.12.2021.
  11. ↑ Lähes joka kymmenes 25–34-vuotias ulkomaista syntyperää Tilastokeskus. 27.9.2013. Viitattu 4.3.2021.
  12. ↑ Jutila, Henri: Uudenmaan_alue- ja yhdyskuntarakennekartasto E154, s. 9, 12. Helsinki: Uudenmaan liitto, 2015. ISBN 978-952-448-431-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 4.3.2021).

Developed by StudentB