Osa artikkelisarjaa |
Uskonnottomuus |
---|
Vapaa-ajattelu tarkoittaa uskonnosta vapaata ajattelua, joka suhtautuu kriittisesti kirkkoon ja sen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja pyrkii täydelliseen uskonnon ja ateismin vapauteen[2]. Usein vapaa-ajattelulla tarkoitetaan ateismia[2].
Vapaa-ajattelua ei tule sekoittaa vapaamielisyyteen.
Vapaa-ajattelu on alun perin tarkoittanut niitä, jotka järjen avulla pääsivät yleiseen jumalakäsitteeseen. Myöhemmin on nimitys saanut yleisemmän merkityksen, ja sitä on käytetty varsinkin ajattelijoista, jotka uskonnollisissa kysymyksissä jyrkästi poikkeavat perinnäisistä uskonopeista. Esimerkiksi Spinoza ja Voltaire ovat olleet usein esimerkkeinä vapaa-ajattelijoista. Esimerkiksi Saksassa perustettiin 1881 Saksalainen vapaa-ajattelijaliitto, ja Belgiassa perustettiin 1880 Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto”.[3]
Vapaa-ajattelulla tarkoitetaan historiallisesti lähinnä ateistisia ajatussuuntauksia, joita ovat edustaneet ateistit, uskonnottomat sekulaarihumanistit, rationalistit ja materialistit.[4] Suomessa kansainvälistä vapaa-ajattelijaliikettä on edustanut Vapaa-ajattelijain liitto.[5]