Varhaiskristillisyys

Pyhän Hengen vuodatus apostoleille, helluntai-ikoni, Novgorodin koulu.

Varhaiskristillisyys tarkoittaa kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä ennen sen sallimista vuonna 315.

Kristinusko sai alkunsa Jeesus Nasaretilaisen saarnaamistoiminnasta Rooman valtakunnan miehittämässä Juudean provinssissa n. 30–33 jaa. Alkuseurakunta perustettiin Jerusalemiin. Kristinusko levisi Jerusalemin ulkopuolelle ja nopeasti kaupungista toiseen. Varhaiset kristityt olivat pitkään pääosin kaupunkilaisia.[1]

  1. Mikael Sundkvist: Varhaiset kristityt, s. 45. (Sarja: Tätä on kristinusko) Kauniainen: Perussanoma, 2011. ISBN 978-951-888-570-5

Developed by StudentB