Varkaus | |
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
Seutukunta | Varkauden seutukunta |
Kuntanumero | 915 |
Hallinnollinen keskus | Varkauden keskustaajama |
Perustettu | 1929 |
– kaupungiksi | 1962 |
Kuntaliitokset | Kangaslampi (2005) |
Kokonaispinta-ala |
524,48 km² 213:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 385,62 km² |
– sisävesi | 138,86 km² |
Väkiluku |
19 669 56:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
– väestötiheys | 51,01 as./km² (31.10.2024) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 12,0 % |
– 15–64-v. | 56,4 % |
– yli 64-v. | 31,6 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 95,0 % |
– ruotsinkielisiä | 0,2 % |
– muut | 4,9 % |
Kunnallisvero |
8,80 % 173:nneksi suurin 2024 [5] |
Kaupunginjohtaja | Joonas Hänninen |
Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
2021–2025[6] • SDP • Kok. • PS • Vas. • Kesk. • KD |
16 11 6 5 3 2 |
varkaus.fi |
Varkaus (ennen vuotta 1929 Warkaus) on Suomen kaupunki Pohjois-Savon maakunnan eteläosassa. Kaupungissa asuu 19 669 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 524,48 km², josta 138,86 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 51,01 asukasta/km². Varkauteen liittyi 1. tammikuuta 2005 Kangaslammin kunta. Varkaus on tunnettu teollisuuskaupunki. Siellä sijaitsevat muun muassa Stora Enson (aiemmin A. Ahlström Osakeyhtiön) Varkauden tehtaat ja myös Sumitomo SHI FW ja Andritz. Kaupungissa ilmestyy paikallislehti, Warkauden Lehti.
Varkauden väkiluvun laskeminen etenkin 2000-luvulla johtuu suurelta osin paperiteollisuuden kokemasta rakennemuutoksesta, jonka seurauksena työpaikat alalla ovat vähentyneet huomattavasti. Rakennemuutos on vaikuttanut myös Varkauden tehtaiden toimintaan.