Viktoriaaninen muoti viittaa viktoriaanisen ajan pukeutumis- ja sisustustyyliin vuosien 1837–1901 välillä.[1] Tyyli on saanut nimensä Ison-Britannian kuningatar Viktorian mukaan.
Naisten viktoriaaniselle pukeutumistyylille tunnusomaista ovat pitkät hameet, krinoliini ja tyrnyyri, korsetit ja korkeat kaulukset. Pukeutuminen oli peittävää. Rusketusta vältettiin ja hienot naiset käyttivät hansikkaita sekä pitsisiä päivänvarjoja. Muutokset muodissa näkyivät siluetissa, hameen koossa ja muodossa, hihoissa, kaula-aukoissa, väreissä ja vyötärölinjassa. Siluettiin voitiin vaikuttaa korsetilla ja monenlaisilla korostavilla alusvaatteilla kuten krinoliinilla.[2]
Muotiin vaikuttivat myös teollisuuden edistysaskeleet, kuten tekstiiliteollisuuden kehittyminen ja valmistumistapojen muuttuminen nopeammiksi ja edullisemmiksi. Tärkeä keksintö oli ompelukone, joka yleistyi 1860-luvulla.[2] Ompelukoneen myötä vaatteet halpenivat ja koristuksien lisääminen saattoi tulla helpommaksi: esimerkiksi 1870-luvulla muotivaatteet olivat erittäin monimutkaisia ja täynnä kankaisia koristeita, pitsiä ja laskoksia. Koristeiden lisääntymisen on tulkittu johtuneen pitkälle siitä, että vaatteet oli helpompaa ommella täyteen koristusta, ja se tehtiin kun se oli mahdollista. Samoin krinoliini, jonka tarkoitus oli korvata kymmenet painavat alushameet, leveni lopulta käytännössä niin suureksi kuin se oli mahdollista tehdä ja hameista tuli valtavia.
Myös miesten pukeutuminen oli muodollisempaa kuin 2020-luvulla. Ruumiillisen työn tekijöitä lukuun ottamatta miesten odotettiin käyttävän takkia, liiviä ja hattua. Paitahihasillaan näyttäytyminen oli sopimatonta. Housujen vyötärö nousi navan korkeudelle asti, ja vyön sijasta käytettiin olkaimia.[3]