Aleksanteri Ahola-Valo | Andreas Alariesto | Annukka Grönlund | Martti Innanen | Einari Junttila | Arto Ali-Eskola | Edvin Hevonkoski | Enni Id | Aleksandra Ionowa | Alice Kaira | Matias Keskinen | Nikolai Lehto | Jussi Löf | Kalervo Palsa | Matti Rutanen | Veijo Rönkkönen | Ilmari Salminen | Olli Seppänen | Kaarina Staudinger-Loppukaarre | Vihtori Storck | Ilkka Juhani Takalo-Eskola | Heikki Tuomela | Ensio Tuppurainen | Sigurd Wettenhovi-Aspa
William Blake | Aleksanteri Ahola-Valo | Banksy | Jean-Michel Basquiat | Hieronymus Bosch | Salvador Dalí | Jean Dubuffet | Max Ernst | H. R. Giger | Alex Grey | Keith Haring | Edward Hicks | Frida Kahlo | Theodor Kittelsen | Mati Klarwein | Paul Kondas | Séraphine Louis | Gustave Moreau | Grandma Moses | Niko Pirosmani | Maria Primatšenko | Henri Rousseau
Visionaarinen taide pyrkii kuvaamaan fyysisen ylittävää laajempaa tietoisuutta, kuten henkisiä, haltioituneita tai mystisiä aiheita, tai se perustuu sellaisten kokemiseen. Näitä voidaan saavuttaa jokaisen yksilön subjektiivisuuden kautta.[1]
Joseph Nechvatalin mukaan visionaarisia taiteilijoita yhdistää heidän epätavallisen voimakkaista mielikuvista tai visiosta peräisin oleva luomisvoima.[1] Alan lehti on Visionary Revue ja eräs visionaarisen taiteen museo sijaitsee Baltimoressa Yhdysvalloissa.
American Visionary Art Museum -museon mukaan käsite viittaa taiteeseen, jota tekevät itseoppineet yksilöt, tavallisesti ilman muodollista koulutusta. Heidän työnsä nousee sisäisestä, henkilökohtaisesta visiosta, joka paljastuu ennen kaikkea itse luovassa toiminnassa. Visionaarinen taide alkaa kuuntelemalla sielun sisäisiä ääniä, joiden luoja ei ehkä edes ajattele olevan taidetta.[2]
Anonyymin taidehistoriasivuston ylläpitäjän mielestä visionaarinen taide on pikemminkin teema kuin liike. Taiteilijoiden teoksissa on paljon eroja, mutta heidän yhteinen teemansa on yritys kuvata maailmaa sen fyysisen ilmentymän takana ja limittää mystisiä ja henkisiä ideoita.[3]