Back Westfälischer Friede ALS Paz de Westfalia AN صلح وستفاليا Arabic معاهدة وستفاليا ARZ Paz de Westfalia AST Vestfaliya sülhü Azerbaijani وستفالی باریش AZB Westfälischer Friede BAR Вестфальскі мір Byelorussian Вестфалски мирен договор Bulgarian

Westfalenin rauha

Westfalenin rauha
Rauhansopimuksen ratifiointi Münsterissä (Gerard ter Borch Münster, 1648)
Rauhansopimuksen ratifiointi Münsterissä (Gerard ter Borch Münster, 1648)
Allekirjoitettu 15. toukokuuta – 24. lokakuuta 1648
Osapuolet

Westfalenin rauha oli sarja rauhansopimuksia, jotka touko- ja lokakuun 1648 välisenä aikana alle­kirjoitettiin Osnabrückissä ja Münsterissä. Rauhan­sopimukset lopettivat pää­asiassa Pyhän saksalais-roomalaisen keisari­kunnan alueella käydyn kolmi­kymmen­vuotisen sodan ja Espanjan ja Alanko­maiden välillä käydyn kahdeksankymmenvuotisen sodan.

Rauhasta sopivat keskenään Habsburg-sukuun kuulunut pyhä Rooman keisari Ferdinand III, Espanja, Ruotsi, Alankomaat, Pyhän saksalais-roomalaisen keisari­kunnan valta­kunnan­ruhtinaat ja vapaiden valta­kunnan­kaupunkien päämiehet. Rauhan­teko tapahtui kahdessa vaiheessa:

  • Münsterin rauha, joka alle­kirjoitettiin[1] Yhtyneiden Alanko­maiden tasa­vallan ja Espanjan kuningas­kunnan välillä 30. tammi­kuuta 1648 ja ratifoitiin virallisesti Münsterissä 15. touko­kuuta 1648.
  • Kahden täydentävän rauhan­sopimuksen alle­kirjoittaminen 24. lokakuuta (J: 14. helmikuuta)[2] 1648:
    • Münsterin rauha (Instrumentum Pacis Monasteriensis, IPM)[3] Pyhän Rooman keisarin ja Ranskan sekä niiden liittolaisten välillä, sekä
    • Osnabrückin rauha (Instrumentum Pacis Osnabrugensis, IPO)[4] Pyhän Rooman keisarin, Ranskan, Ruotsin ja niiden liittolaisten välillä.

Rauhan­sopimukset aloittivat Keski-Euroopassa uuden­laisen poliittisen järjestelmän, jota myöhemmin on sanottu west­faleni­laiseksi suvereni­teetiksi: kullakin valtiolla on määräysvalta omalla alueellaan. Westfalenin rauhansopimusta pidetäänkin yleisesti modernin valtio­järjestelmän peruskirjana.[5] Se perustuu valtiollisen suvereni­teetin käsitteeseen, tunnusti valtioiden itse­määräämis­oikeuden ja kielsi valtioita puuttumasta toisten valtioiden sisäisiin asioihin. Westfalenin rauha oli esikuvana monille myöhemmille kansain­välisille sopimuksille ja se vaikutti suuresti kansain­välisen oikeuden kehitykseen yleisestikin. Rauhan­sopimuksen määräykset tulivat myös oleelliseksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisari­kunnan valtiosääntöä.

Rauhansopimukset eivät tuoneet rauhaa kaikkialle Eurooppaan, sillä Ranska ja Espanja sotivat keskenään vielä seuraavat yksi­toista vuotta. Rauhansopimus kuitenkin kielsi keisaria tai keisari­kunnan jäsen­valtioita sekaantumasta näiden maiden väliseen sotaan.[6]

  1. ↑ Rauhansopimuksen teksti Alankomaiden kansallisarkistossa beeldbank.nationaalarchief.nl. Viitattu 4.10.2014.
  2. ↑ Suuren sodan vuodet, s. 487. (Gregoriaaninen kalenteri oli jo tuolloin käytössä katolisissa maissa, mutta protestantit noudattivat vielä vanhaa juliaanista kalenteria; ero oli tuolloin 10 päivää.) WSOY, 1996. ISBN 951-0-20275-4
  3. ↑ Münsterin rauhansopimuksen teksti saksaksi lwl.org. Viitattu 4.10.2014.
  4. ↑ Osnabrückin rauhansopimuksen teksti saksaksi lwl.org. Viitattu 4.10.2014.
  5. ↑ Olli Bäckström: Polttolunnaat, Eurooppa sodassa 1618–1630, s. 495. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-222-394-4
  6. ↑ Münsterin rauhansopimus, IV artikla avalon.law.yale.edu. Viitattu 4.10.2014.

Developed by StudentB