Wilhelm Tell (ooppera)

Wilhelm Tell
Guillaume Tellin alkuperäisen libereton nimilehti vuodelta 1829.
Alkuperäinen nimi	Guillaume Tell
Säveltäjä	Gioachino Rossini
Libretto	Victor-Joseph Étienne de Jouy ja Hippolyte Louis Florent Bis
Tyylilaji	grand opéra
Kantaesitys	3. elokuuta 1829 Pariisin ooppera
Infobox OK

Wilhelm Tell (Guillaume Tell) on Gioachino Rossinin säveltämä nelinäytöksinen ooppera. Teoksen libreton kirjoittivat Victor-Joseph Étienne de Jouy ja Hippolyte Louis Florent Bis. Perustana libretolle oli Friedrich Schillerin näytelmä Wilhelm Tell sekä Jean Pierre Claris de Florianin kertomus Guillaume Tell ou La Suisse libre. Teoksen kantaesitys oli 3. elokuuta 1829 Pariisin oopperassa.^[1]

Wilhelm Tell on ranskalaisen grand opéran merkkiteoksia. Rossini löysi teoksessa uuden tyylin, jota hän ei kuitenkaan jatkanut, sillä Wilhelm Tell jäi Rossinin viimeiseksi oopperaksi. Orkesterin käytössä on vaikutteita Étienne Méhulilta ja Carl Maria von Weberiltä. Wilhelm Tell oli mallina useille Giuseppe Verdin oopperoille ja niiden baritonipäähenkilöille (Wilhelm Tellin osa on baritoni), muun muassa Rigoletolle (oopperassa Rigoletto), Lunalle (Trubaduuri) ja Germontille (La Traviata).^[2] Itävaltalainen esteetikko ja musiikkikirjailija Eduard Hanslick katsoi Sevillan parturin säveltäjän esiintyneen nyt entistä paljon syvällisempänä ja vakavampana taiteilijana, ja katsoi Rossinin tyylissä tapahtuneen muutoksen olleen vertaansa vailla taidemusiikin historiassa.^[3]

Wilhelm Tell on Rossinin 38. ja viimeinen ooppera. Teoksen ilmestymisen jälkeen Rossini lopetti säveltämisen lähes kokonaan ja eli loppuelämänsä toimettomana. Tälle on esitetty useita syitä: on sanottu, että Rossinin terveydentila olisi ollut huono. On myös ehdotettu, että hän aavisti, että hänen ylivoimansa oopperan alalla loppuisi ja että Giacomo Meyerbeerin suosio nousisi. Vuonna 1830 tapahtuneen heinäkuun vallankumouksen myötä Kaarle X menetti valtansa ja Rossinin sopimus Pariisin oopperan kanssa mitätöityi. Sopimuksen mukaan Rossini olisi tehnyt oopperalle viisi uutta teosta. Wilhelm Tell oli ensimmäinen ja seuraavaksi olisi ollut vuorossa Faust. On ehdotettu, että kun sopimus mitätöityi, Rossini menetti kiinnostuksensa. On myös sanottu, että Rossini ja muut säveltäjät pitivät Wilhelm Telliä Rossinin mestariteoksena ja Rossini katkeroitui, kun yleisö ei ollut siitä vaikuttunut.^[4]

Monien Rossinin oopperoiden alkusoitot ovat tunnetumpia kuin varsinaiset teokset ja useita hänen oopperoidensa alkusoittoja esitetään konserteissa ikään kuin itsenäisinä orkesteriteoksina. Wilhelm Tellin alkusoitto on Rossinin tunnetuin alkusoitto.^[1]

Wilhelm Tell on kaikista oopperoista pisimpiä; sen esittäminen kokonaisuudessaan kestää noin kuusi tuntia. Tästä syystä siitä on yleensä saatu kuulla vain otteita. Suomessa Wilhelm Telliä ei ole esitetty.^[3]

1. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä batta ei löytynyt
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä murtomaki ei löytynyt
3. ↑ ^{a b} Oiva Talvitie ja Kari Rydman (toim.): Sävelten maailma: musiikinkuuntelijan tietokirja, s. 303. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1956.
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä salter ei löytynyt