Birkebeinit (muinaisnorjaksi birkibeinar "koivujalat") oli Norjan sisällissodan aikainen kapinaliike ja sittemmin poliittinen puolue, joka vaikutti vuosina 1174–1218.[1][2] Birkebeinien merkittävin vastustaja oli baglien puolue. Ryhmät kamppailivat siitä, kenen tulisi olla Norjan kuningas. Monien taisteluiden jälkeen Haakon IV Haakoninpojasta tuli lopulta kiistaton kuningas, kun baglit ja muut kapinallisryhmät oli kukistettu.[3] Birkebeinit saivat tarinoiden mukaan nimensä siitä, että piileskellessään pitkään erämailla heillä ei ollut varaa nahkajalkineisiin, vaan he tekivät kenkänsä ja säärystimensä tuohesta.[2]